Viikonloppu, FINALLY !

Saanen esitellä Herra Alfred Margo McPhillips, kavereitten kesken Alfie. Hän saapui tiistaina ja on alusta saakka ollu hyvin sulonen sekä hyvin raivostuttava. Kun Grace menee töihin ja Annabel kouluun niin kenen vastuulla hän onkaan...MINUN. En ikuna hanki omaa koiranpentua ennen ku omistan 10000km pitkät hermot, eli hetki menee. On meillä hyviäkin hetkiä ja Alfie on oikeesti todella hellyyttävä ja söpö ja hauska ja, mutta kyllä mää oon niiiiin riemuissani kun herra tajuaa ulos pyytämisen pointin.

Vähän tuntuu siltä, että nää on saattanu ottaa koiran oikeesti ymmärtämättä mitä pentu vaatii. Monet muut suunnittelee kuukausia eteenpäin elämäänsä ettei joudu olemaan pois pitkiä aikoja. Irlannissa pentu haetaan tiistaina ja torstaina lähetään yön yli työmatkalle Dubliniin ja jätetään hauvva muiden kontolle..murr.  Annabel ei jostain syystä pysty/voi/halua/uskalla olla Alfien kans vielä kahestaan niin mutpa herätettiin tänään iloisesti kello 5.20 istumaan olohuoneeseen heidän seurakseen.
Tullessa Grace käski puhua avoimesti kaikesta niin aiompa tänään ottaa puheeks, että mää en tullu tänne kouluttamaan ja kasvattamaan heidän koiraansa. Hoidan sitä jo päivät, joten aamut ja illat ei oo mun vastuulla, Piste. Muuten tänne jää joulukuussa koira mikä luulee mua omistajakseen.

Ja kyllä, olen ollut erittäin ärsyyntynyt tänään mikäli et vielä huomannut.

Laitan tähän nyt kuitenki pari söpöä Alfie-otosta, vaikka otus aiheuttaakin mulle harmaita hiuksia.

Kiukustuneena ja herkillä ollessaan on hyvä mennä avaamaan Sirkun ja Emmin antama läksiäis/synttärilahja, jonka sain niiltä ennen lähtöä. Kirjekuoressa kehotettiin aukasemaan se vasta sitten kun oon vähän aikaa ollut Irlannissa. No minäpä avasin sen tähän samaan syssyyn. Kuoressa oli kirje, jonka plikat oli kirjottanu ja muistitikku, johon ne oli kuvaillu mökkiläksiäisten ajan kaikilta vierailta hyvää matkaa toivotukset ja illan aikana otetut kuvat. Niimpä mä vietin päivällä hyvän puolen tunnin tovin nyyhkien sängyllä omassa huoneessa. Jälkeenpäin ajateltuna hyvin surkuhupaisaa. Tais olla myös hyvin puhdistavaa ku ei oo vitutellu jälkeenpäin.

<3

Lisdoonvarna kirjotelmasta jäi uupumaan pari kuvaa, mitkä sain Gracelta jälkeen päin.
On siis otettu kylän keskustassa kun odoteltiin talon avaimien tuojaa. Siinä ois nyt myös se "kuuluisa" Matchmaking patsas.

Hostmamma Garce

Miää ja Annabel

Kaikesta ärsytyksestä huolimatta selvisin koko viikosta. Grace tuli just kotiin ja oon vapaalla AH ! Aion työntää korvatulpat aivoihin saakka ja nukkua huomenna pitkään.

Bongasin Limerick aupair yhteisöstä brazilialaisen täällä kans aupairina asuvan tytön, Marinan ja lähen hänen ja joidenkin muiden kanssa huomenillalla ulos. Jänskäää. Toivotaan paljon ilmasia juomia ja vähän sunnuntaista päänsärkyä.

HYVVÄÄ VIIKONLOPPUA! :)

Ainiiin! Paluulento varattuna. Laskeudun Suomen kamaralle sunnuntaina 20.joulukuuta klockan 14.50 !